0,1 %:n edestakainen kaupankäyntikulu, 0,01 %:n rahoituskorko kahdeksan tunnin välein, 30 päivän pitoaika ja 100 000 dollarin positio: nämä neljä lukua tuottavat yllättävän vertailun. Kulu on noin 100 dollaria. Rahoituskulut ovat noin 270 dollaria, jos korko pysyy vakiona. Rahoituskulut voivat siis olla lähes kolminkertaiset verrattuna position avaamisesta ja sulkemisesta syntyviin kuluihin.
Tämä on helppo sivuuttaa perpetual-futuurien backtestissä. Kaupankäyntikulut näkyvät kauppojen yhteydessä, heti täyttöjen vieressä. Rahoitusmaksut kertyvät erillisen aikataulun mukaan, usein pienenä korkona, joka näyttää harmittomalta datataulukossa. Suuresta nimellisarvosta toistuvasti veloitettava pieni korko on kuitenkin todellista kassavirtaa.
Miten lasket perpetual-position rahoituskulut?
Yksinkertaisessa arviossa kerrotaan position nimellisarvo jokaisella position aukiolon aikana sovellettavalla rahoituskorolla ja lasketaan maksut yhteen:
Rahoituksen kassavirta ≈ position nimellisarvo × rahoituskorko
Kun nimellisarvo on 100 000 dollaria ja positiivinen korko 0,01 %, rahoitusta maksava long maksaa kyseiseltä jaksolta 10 dollaria. Jos korko veloitetaan kahdeksan tunnin välein 30 päivän ajan, jaksoja on 90: 10 dollaria × 90 = 900 dollaria eli 0,9 % nimellisarvosta. Aiemmassa 270 dollarin esimerkissä jakson korko on 0,003 %, yhteensä 0,27 % 90 jakson aikana.
Rahoituksen maksusuunta on tärkeä. Monilla kauppapaikoilla positiivisella korolla longit maksavat shorteille; negatiivisella korolla shortit maksavat longeille. Tarkka käytäntö, selvitysväli ja nimellisarvon laskentaperuste riippuvat sopimuksesta ja kauppapaikasta. Backtestissä tulee käyttää historiallista korkoa ja kullakin selvityshetkellä pidettyä positiota kauppapaikan sääntöjen mukaisesti.
Miksi rahoituskoron keskiarvo voi antaa väärän tuloksen?
Positio ei välttämättä ole auki jokaisella selvityskerralla, ja sen nimellisarvo voi muuttua. Strategia, joka avaa position juuri ennen selvitystä ja sulkee sen heti sen jälkeen, joutuu maksamaan rahoitusta, vaikka positio olisi ollut auki vain minuutteja. Toinen strategia voi pitää positiota suurimman osan ajasta mutta välttää selvityshetken kokonaan. Rahoituksen veloittaminen kerran päivässä tai suhteuttaminen pidettyihin tunteihin voi johtaa väärään kassavirtaan.
Toinen sudenkuoppa on se, että keskimääräinen korko voi peittää sen, milloin strategia oli alttiina rahoitukselle. Oletetaan, että rahoituskorko on tavallisesti 0,003 % jaksolta, mutta nousee 0,06 %:iin neljän selvityksen ajaksi, kun strategiasi pitää usein ylikuormitettua long-positiota. Koko kuukauden keskiarvo voi näyttää maltilliselta, vaikka strategian position painotetut rahoituskulut ovat suuret. Laske kulut simulaation positioiden ja selvitysaikojen perusteella. Älä vain kerro keskikorkoa pidetyillä päivillä ja pidä laskua valmiina.
| Backtestin oikotie | Mitä se sivuuttaa | Parempi tapa |
|---|---|---|
| Kuukauden yksi keskikorko | Koron piikit strategian altistuksen aikana | Sovella jokaiseen avoimeen nimellisarvoon historiallista selvityskorkoa |
| Rahoituksen suhteuttaminen pidettyihin tunteihin | Selvitysten tarkat ajankohdat | Veloita vain selvityksistä, joiden aikana positio oli auki |
| Korko lasketaan avauskurssista | Nimellisarvo voi muuttua hinnan ja koon muuttuessa | Noudata kauppapaikan rahoituksen laskentaperustetta ja sopimusehtoja |
Mitä rahoituskulut huomioivan backtestin tulisi kirjata?
Kirjaa jokaiselta selvitykseltä aikaleima, korko, position suunta, sopimusmäärä, kauppapaikan käyttämä nimellisarvo ja toteutunut kassavirta. Näin voit tarkastella yksittäistä kallista maksua sen sijaan, että luottaisit yhteen kokonaiskululukuun. Kirjanpito paljastaa myös kiusallisen merkkivirheen: jos kauppapaikan näkökulmasta tallennettu rahoitussarja tulkitaan backtestissä päinvastaisen maksukäytännön mukaan, maksusuunta kääntyy väärin.
Vertaa rahoituskulujen kirjanpitoa strategian positioaikajanaan. Jos positio oli selvityshetkellä suljettu, rahoituskulua ei pitäisi syntyä. Jos strategiassa pidettiin 50 000 dollarin long-positiota positiivisen 0,02 %:n jakson ajan käytännöllä, jossa long maksaa, odotettu maksu on 10 dollaria. Tällaiset pienet esimerkit toimivat hyödyllisinä kirjanpidon tarkistuksina ennen kuin luotat usean vuoden tuottokäyrään.
Tarkastele myös kuluja markkinatilanteen mukaan. Rahoitus voi muuttaa strategian näennäisen edun vedoksi siitä, että sama ylikuormitettu positiosuunta pysyy halpana pitää. Markkinoiden maksuaikataulu on osa instrumenttia. Kirjaa se selvitys kerrallaan, niin backtest näyttää, mitä position pitäminen todellisuudessa maksoi.
← Kaikki kirjoitukset


